Ihan koko aakkosia ei tule sanoitettua, mutta tästä löydät mobiilisovellusten keskeisen termistön – selkokielellä tietysti.
Android on älylaitteille suunniteltu käyttöjärjestelmä. Suurin osa maailman älypuhelimista käyttää Androidia, ja esimerkiksi Samsungin puhelimet toimivat Androidilla. Jos olet hankkimassa mobiilisovellusta, hyvä ohjenuora on varmistaa, että saat toimivan sovelluksen sekä Androidille että iOS:lle (tästä lisää myöhemmin). Nämä käyttöjärjestelmät dominoivat mobiililaitemarkkinoita.
API on rajapinta, jonka kautta ohjelmistot voivat keskustella keskenään. Jos sovellus pitää integroida johonkin toiseen järjestelmään (esimerkiksi maksujärjestelmään), hyödynnetään niiden rajapintoja, jotta tieto kulkee eri ohjelmistojen välillä.
Samoin kuin talon rakentamisessa pitää tehdä ensin arkkitehtuurisuunnitelma, näin pitää menetellä myös sovelluksen rakentamisessa.
Miten arkkitehtuuri liittyy mobiilisovellukseen? Samoin kuin talon rakentamisessa pitää tehdä ensin arkkitehtuurisuunnitelma, näin pitää menetellä myös sovelluksen rakentamisessa.
Sovellusarkkitehti siis määrittelee, mitä toiminnallisuuksia appiin tulee ja miten eri komponentit yhdessä rakentavat sovelluksen. Arkkitehdillä on teknistä osaamista, vaikka hän ei välttämättä kirjoita koodia. Visuaalisen ilmeen ja käyttökokemuksen sen sijaan suunnittelee UI/UX-suunnittelija, mutta palataan tähän vähän myöhemmin.
Geolokaatio tarkoittaa paikannusta, eli sovellus voi paikantaa käyttäjän tai muita kohteita kartalla. Tätä voidaan hyödyntää vaikkapa taksisovelluksessa, jossa paikannetaan kyydin tilaaja ja lähimmät taksit.
Dashboard eli hallintapaneeli voi tarkoittaa eri appeissa eri asioita. Joskus se on sovelluksen käyttäjälle näkyvä dashboard, josta hän näkee esimerkiksi tietoa omasta käytöstään.
Kun me SuperAppilla puhumme hallintapaneelista omien sovelluksiemme yhteydessä, viittaamme paneeliin, jossa sovelluksen ylläpitäjä (eli meidän asiakkaamme) voi esimerkiksi hallinnoida sovelluksen sisältöä. Vaikkapa ravintolasovelluksen hallintapaneelissa ravintoloitsija voi päivittää sovelluksessa näkyviä menutuotteita.
Hybridisovellus on nykyaikainen ja kevyt tapa tehdä sovelluksia – se säästää aikaa, resursseja ja rahaa.
Hybridisovellus viittaa tapaan rakentaa sovelluksia: sen sijaan, että rakennetaan omat appit Androidille ja iOS:lle niiden omilla koodikielillä, rakennetaankin sovellus vain kerran ja koodista johdetaan omat versiot eri käyttöjärjestelmille. Tämä on nykyaikainen ja kevyt tapa tehdä sovelluksia – se säästää aikaa, resursseja ja rahaa.
Applen mobiililaitteilla (ja joillakin muilla laitteilla, kuten Apple TV:ssä) käytössä oleva käyttöjärjestelmä. Yksinkertaistetusti: iPhonen käyttöjärjestelmä on iOS. Androidin rinnalla tämä on toinen käytetyimmistä mobiililaitteiden käyttöjärjestelmistä.
Integraatio tarkoittaa yhdistämistä. Käytännössä yleensä mobiilisovelluksessa tämä tarkoittaa erilaisten ohjelmistojen integroimista eli yhdistämistä sovellukseen: esimerkiksi maksunvälittäjän palvelun integraatiota, jossa appin kautta voidaan ostaa ja maksaa. Tämä liittyy läheisesti API:in eli rajapintoihin, sillä integraatio tehdään rajapinnan kautta. Mutta ei mennä tämän teknisempiin yksityiskohtiin.
Komponentti voi tarkoittaa eri konteksteissa montaa eri asiaa, mutta keskitytään tässä siihen, mitä komponentti meillä SuperAppilla tarkoittaa.
Olemme luoneet omaan alustan ja komponentit, joita hyödyntäen rakennamme sovellukset. Esimerkiksi chat-toiminto tai Facebook-kirjautuminen ovat komponentteja. Kun sinulla on idea siitä, mitä toiminnallisuuksia haluat appiisi, sovellusarkkitehtimme määrittelee, mistä komponenteista sovellus rakennetaan.
Ei tehdä heti alkuun monimutkaista (ja kallista) sovellusta, vaan odotetaan oppeja oikeasta käytöstä ja muokataan sen perusteella.
MVP on varsinkin startup-maailman tuotekehityksessä käytetty käsite, joka viittaa ketterään kehitykseen: ensin luodaan yksinkertaisin, “pienin toimiva tuote”, jota lähdetään kehittämään eteenpäin.
Kun sovellus otetaan käyttöön ja opitaan, mitä toiminnallisuuksia tarvitaan, sovellusta voidaan jatkokehittää. Mutta ei tehdä heti alkuun monimutkaista (ja kallista) sovellusta, vaan odotetaan oppeja oikeasta käytöstä ja muokataan sen perusteella. Tähän mekin kannustamme asiakkaitamme: tehdään ensin niin sanottu versio 1.0, josta voidaan jatkokehityksellä tehdä uusia versioita.
Natiivisovellusta näkee käytettävän kahdessa eri merkityksessä:
1. Erotuksena PWA- tai web-sovelluksesta: natiivisovellus on “perinteinen” mobiilisovellus.
2. Viitaten tekniikkaan, jolla sovellus on rakennettu. Jos kyseessä on teknisesti natiivisovellus, tarkoittaa se, että sovellus on koodattu erikseen Androidille ja iOS:lle niiden omia koodikieliä käyttäen.
Lue lisää: Mobiiliappit selkokielellä: PWA, natiivisovellus vai hybridisovellus?
Prototyyppi voi olla ensimmäinen, yksinkertaistettu versio sovelluksesta, jota käytetään esimerkiksi idean validoimiseen tai rahoituksen hankkimiseen.
Prototyyppi voi olla esimerkiksi visuaalinen versio sovelluksesta ja sen käyttöliittymästä tai web-versio eli sovellus, jonka toiminnallisuuksia voi testailla tietyllä proto-ohjelmalla, mutta varsinaista mobiiliappia ei ole vielä tehty.
Viestejä, joita appit lähettävät puhelimeesi (tai muuhun mobiililaitteeseen), kutsutaan push-ilmoituksiksi (push notification). Älä sekoita tätä tekstiviesteihin tai sovelluksen sisäisiin viesteihin (in-app messaging). Push-viesti on se, joka ponnahtaa puhelimen näytölle, vaikka sovellus olisi kiinni.
PWA-sovellus on kuin nettisivu, joka on optimoitu mobiiliin ja joka toimii mobiilisovelluksen kaltaisesti.
Yksinkertaistetusti: PWA-sovellus (myös web-sovellus) on kuin nettisivu, joka on optimoitu mobiiliin ja joka toimii mobiilisovelluksen kaltaisesti. PWA:sta voisi kirjoittaa oman artikkelin, ja niin me teimmekin. Lue täältä lisää PWA-sovelluksista.
UI kulkee usein käsi kädessä UX:n kanssa. Mobiilisovellusten yhteydessä käyttöliittymä viittaa appin visuaalisuuteen ja mitä käyttäjä näkee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita varsinaisesti yrityksen tai sovelluksen brändiä, vaikka nekin pitää suunnittelussa ottaa huomioon.
UI-suunnittelussa määritetään, miten käyttäjä voi sulavasti käyttää sovellusta: missä ovat menut ja painikkeet, mitä värejä, ikoneita ja eri kokoisia osioita käytetään ja miten tehdä sovelluksesta mahdollisimman intuitiivinen ja helppokäyttöinen.
Kuten yllä mainittu, UX ja UI ovat vahvasti toisiinsa sidoksissa. UX eli käyttäjäkokemus on laajempi käsite, jonka alle UI solahtaa. Se viittaa koko sovelluksen kokemuksen suunnitteluun: kuka käyttää appia, millaisissa tilanteissa, miten tieto kulkee kätevästi ja miten käyttäjä saa varmasti halutut toiminnot tehtyä sujuvasti ja selkeästi?
UX-suunnitelma voi olla pelkkä runko, jossa määritellään toiminnot ja niiden flow. UI-suunnittelussa tämä saa lihaa luidensa ympärille, kun lopullinen visuaalinen käyttöliittymä suunnitellaan.
Mobiilimaailmassa web-sovellus viittaa PWA-sovellukseen. Palaa siis kohtaan PWA-sovellus.
Jos sinulla on tarve omalle sovellukselle, mutta et ole erityisen teknologiaorientoitunut, olet oikeassa paikassa. SuperApp tekee sovelluksen hankkimisesta helppoa ja selkeää – ilman turhaa säätöä. Jutellaanko? Ota meihin yhteyttä.
